Kysymyksiä ja vastauksia

Mitä tarkoittaa kasvaimen luokka eli gradus?

Luokka eli gradus (gr) kuvaa kasvainsolujen poikkeavuutta ja siten taipumusta jakaantua ja kasvaa. Mitä korkeampi gradus sen pahanlaatuisempi kasvainalue. Gradus kertoo kuinka poikkeavilta kasvainsolut näyttävät, kun patologi tarkastelee niitä mikroskoopilla. Tätä rakennetta, eli miltä solut näyttävät mikroskoopilla katsottuna, voidaan kutsua myös kasvaimen morfologiaksi kreikan sanasta morfe, joka tarkoittaa muotoa.

Aivokasvaimet luokitellaan 4 luokkaan eli gradukseen. Nykyisin tämän luokituksen merkitys on vähenemässä, koska kasvainsolujen geenimuutokset voivat kertoa enmmän ennusteesta kuin gradus. Aivokasvaimista glioomat eli   tukisolukasvaimet ovat myös tunnettuja siitä, että yksi kasvain voi sisältää montaa gradusta, jos kasvain tutkitaan perusteellisesti useasta kohdasta.

Graduksesta voidaan jossain määrin päätellä, miten kasvain todennäköisesti käyttäytyy. Matala-asteinen kasvain todennäköisesti kasvaa hitaammin ja leviää vähemmän kuin korkea-asteinen kasvain. Lääkärit eivät voi olla varmoja, kuinka solut käyttäytyvät, mutta gradus on kuitenkin käyttökelpoinen, suuntaa-antava luku. Joskus luokitus on poikkeuksellisen vaikea, silloin neuropatologi voi luokitella kasvaimen esim. gradus II + tai gradus III-.

Gradus I – Kasvainsolut näyttävät hyvin samanlaisilta kuin normaalit solut ja kasvavat hyvin hitaasti. Gradus I on matala-asteinen. Glioomista näihin kuuluu esim. pilosyyttinen astrostyooma

Gradus 2 – Soluissa on poikkeavia piirteitä ja joku niistä jakaantuukin. Nämä luokitellaan kuitenkin matala-asteisiksi.  Esim. gradus II astrosytooma tai gradus II oligodendrogliooma

Gradus 3– Kasvainsolut näyttävät poikkeavilta ja kasvavat nopeasti (korkea-asteinen, anaplastinen) esim. gradus III oligodendrogliooma tai astrostyooma

Gradus 4  Kasvainsolut näyttävät erittäin  poikkeavilta ja kasvavat hyvin nopeasti (korkea-asteinen) esim. glioblastooma tai medulloblastooma

Onko minun aivokasvaimeni syöpää?

Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä, helppoa vastausta, kun on kyseessä aivokasvain. Aivokasvaimia hoitavat lääkärit eivät yleensä mietikään tätä.

Selitän seuraavassa, miksi:

SYÖPÄ muodostuu soluista, jotka kasvavat 1)rajoittamatta, 2)tunkeutuvat ympäristön kudoksiin, 3)lähettävät etäispesäkkeitä ja kasvullaan 4)lopulta tuhoavat elimistön.

Hyvänlaatuinen kasvain:

kasvaa hitaasti, ei tunkeudu ympäröiviin kudoksiin eikä lähetä etäispesäkkeitä.

Aivokasvainten suhteen syövän määritelmä on hankala, nimittäin:

1. Aivokasvain kyllä kasvaa rajoittamatta –senhän ei pitäisi kasvaa lainkaan. Kasvu voi kuitenkin olla hyvin hidasta. Kallo muodostaa suljetun tilan, jonne ei mahdu minkäänlaisten, sen paremmin hyvän- kuin pahanlaatuistenkaan uusien solujen kasvua juurikaan ilman, että normaalikudokset vaurioituvat.
2. Osa aivokasvaimista tunkeutuu ympäristön kudoksiin, näitä ovat esim. glioomat, joihin oligodendroglioomakin kuuluu. Osa erittäin hitaasti kasvavista luokan I glioomista kasvaa tunkeutuen ympäristön kudoksiin, mutta niin vähän ja hitaasti, että ne luokitellaan hyvänlaatuisiin kasvaimiin.
3. Aivokasvaimet, kaikkein pahanlaatuisimmatkaan, eivät juuri koskaan lähetä etäispesäkkeitä muualle elimistöön. Joskus harvoin lähettävät muualle aivoihin tai selkäytimeen eli keskushermoston sisällä.
4. Kasvullaan lopulta tuhoavat elimistön

Vastaus yo kysymykseen on hankala, koska kallo eroaa muista kasvupaikoista elimistössä. Aivot kudoksena ja aivokasvaimet ovat myös erilaiset ominaisuuksiltaan kasvaimen kannalta. Vastaus tuohon syöpäkysymykseen ei siis ole helppo eikä yksiselitteinen.

Kaikki aivokasvaimet kuitenkin lopulta tuhoavat potilaan, JOS ne saavat kasvaa riittävästi. Kaikkein hyvänlaatuisimmatkin aivokalvokasvaimet, jotka kasvavat hyvin hitaasti eivätkä tunkeudu kudoksiin vaan työntävät niitä pois tieltään, voivat lopulta tappaa kantajansa. Joskus taas pienikin kasvain voi olla vaarallinen, jos se esim. tukkii selkäydinnestekierron.

Aivokasvainten kohdalla oleellisempaa, kuin miettiä onko kasvain syöpää vai ei ole syöpää, on selvittää:

Miten kasvaintani voidaan leikata? Parantavatko hoidot kasvaimeni? Elleivät paranna, mitä hoidot saavat aikaan? Uusiiko kasvain? Jos uusii, todennäköisesti milloin? Voi­daanko kasvaintani sitten hoitaa uudestaan? Minkälaisia tuloksia uusintahoidoista on?

MUTTA tarkkaa vastausta esim. ennusteesta ei yksittäisen potilaan kohdalla juurikaan voi antaa. Tutkimusten perusteella voidaan tietää, että sadasta tai tuhannesta potilaasta, jolla on tämän tyyppinen kasvain, on viiden vuoden päästä elossa x%.  Esimerkiksi kuuluuko joku potilas niihin, jotka ovat elossa vai eivät, emme yleensä voi tietää.

Jos lääkärin vastaus kysymykseesi oli mielestäsi epämääräinen ja sekava, on tilanne usein se, että asia on jossain määrin epämääräinen ja sekava.