Suomessa todettiin viimeksi viime vuosituhannella yhtä vähän aivokasvaimia kuin vuosina 2014-2018
Yhteenveto
On esitetty väitteitä, että aivokasvaimet ovat lisääntyneet. Rivikansalainen voi tästä päätellä, että oma riski sairastua aivokasvaimeen on noussut. Onko näin?
Onko esim. 50 vuotiaan riski saada aivokasvain nyt suurempi kuin 20 vuotta sitten? Jotta tähän voidaan vastata pitää tietää, ovatko kasvainten toteamismenetelmät pysyneet samoina ja onko tilastot tehty oikein. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa voidaan todeta, että riski sairastua aivokasvaimeen ei ole lisääntynyt. Viisivuotisjaksolla 1999-2003 todettiin Suomessa miehillä 16.41 keskushermoston kasvainta/100 0000/ vuosi ja naisilla vastaavasti 20.76. Viisivuotisjaksolla 2014-2018 ilmaantuvuudet olivat miehillä 16.26 ja naisilla 19.96. On epäiltävissä, että muissa länsimaissa tilanne on sama. Valitettavasti kasvaimet eivät myöskään näytä olevan vähentymässä. Seuraavassa selitän tarkemmin, mihin perustan nämä väitteeni –syöpätilastot ovat kenen tahansa katsottavissa syöpärekisterin sivuilla. Lue tarkemmin tästä
TAUSTAA On uutisoitu, että aivokasvaimet ovat yleistyneet, Väitetään, että erityisesti USAssa ja Brittein saarilla aivokasvaimet ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Siltä meistä monesta näyttää täälläkin: joka puolella näitä aivokasvaimia tuntuu olevan –näin ainakin tuttavat kommentoivat.
Aivokasvaimia ilmaantuu enemmän vanhemmilla ihmisillä. Joissakin ikärymissä 65 vuotiailla ja yli on kaksin- jopa kolminkertaisia ilmaatuvuuksia nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. Jos vanhemman väestön määrä lisääntyy, lisääntyy aivokasvainten kokonaislukumäärä. Tämä on itsestään selvää eikä pitäisi kiinnostaa ketään. Alla ote väestötilastosta Suomessa %osuuksien mukaan pyöristettynä; tarkat luvut löytää tilastokeskuksen sivuilta:
| Ikäryhmä | v. 2000 lukumäärä | v. 2018 lukumäärä |
| <65 vuotiaita | 4,4 milj. (85% väestöstä) | 4,4 milj. (78 % väestöstä) |
| ≥65 vuotiaita | 0,78 milj. (15% väestöstä) | 1, 2 milj (22% väestöstä) |
Keskeinen kysymys on: onko uusien kasvainten ilmaantuminen eri ikäryhmissä lisääntynyt. Toisin sanoen: todetaanko esim. 50 vuotiailla nyt enemmän aivokasvaimia kuin 20 vuotta sitten? Tätä kutsutaan ikävakioiduksi ilmaantuvuudeksi epidemiologiassa. Jotta tähän kysymykseen voidaan vastata käyn läpi joitakin peruskäsitteitä seuraavassa.
AIVOKASVAINTEN TOTEAMISEN EDELLYTYKSISTÄ JA KUVANTAMISLAITTEISTA
Aivokasvaimen oireet riippuvat kasvaimen sijainnista aivoissa, kasvunopeudesta ja kasvutavasta. Mikä muu vaurioittava tekijä tahansa –samalla alueella, samanlaisen vaurion aiheuttaen, voi tuottaa samanlaiset oireet kuin aivokasvain. Tällaisia ovat esimerkiksi verisuonitukos, verenvuoto, tulehdus, vamma tms.
Millä me sitten erotamme kasvaimen näistä muista syistä? Kuvantamalla aivot: tietokonekuva (=TT tai CT) , joka on rtg-tutkimus, näyttää verenvuodot ja kalkin parhaiten. Normaalien aivosolujen keskellä kasvavat kasvainsolut taas näkyvät paremmin magneettikuvilla (MRI). Joskus erottelu on vaikeaa, mutta useimmiten ei.
Kasvainta ei yleensä todeta ellei aivoja kuvata. Mistä sitten riippuu, pääseekö/joutuuko esim. halvaantunut seniorikansalainen kuvaukseen. Ensinnäkin pitää olla laitteita ja sitten ammattitaitoa ja taloudellisia resursseja lähettää ao henkilö kuvaukseen. Lisäksi yleiset käytännöt eli ”kuvauskulttuuri” vaikuttaa. Jos on totuttu siihen, ettei kuvata taikka ei kannata kuvata, varsinkaan vanhempia henkilöitä, ei kasvaimiakaan todeta. Jos puolestaan laitteita ei ole tai niihin on vaikea tai kallis päästä, ei kuvauksia toteuteta. Toisaalta, jos puuttuu asiantuntemus huomata huolestuttavia tapauksia tai tulla ajatelleeksi, että oireiden aiheuttaja voisi olla kasvain, saa potilas rauhassa sairastaa etenevää halvaustaan* eikä kukaan totea, että taustalla olikin kasvain.
(*Yleisin halvaustyyppi, joka johtuu aivoverenkiertohäiriöstä, alkaa minuuteissa-tunneissa eikä suinkaan etene viikkojen aikana. Aivoverenkiertohäiriöitä on noin 10 kertaa enemmän kuin aivokasvaimia)
Suomeen tuli ensimmäinen tietokonetomografialaite (=CT) 1978. V. 1980 niitä oli 37 ja v. 2017 135. Magneettikuvaukset alkoivat Suomessa 1980–luvulla. V. 2018 laitteita oli 150 eli 2,72 laitetta/100 000 henkeä. Nykyisin pystytään yleensä ottamaan tarpeelliset kuvaukset.
Kuvantamisen saatavuudessa on huomattavia eroja eri puolella maailmaa. Esim. Brittein saarilla MRI laitteiden määrä 100 000 henkeä kohti on noussut v. 2000 0,56:sta v. 2014 0,72:een.(lähde EURSTAT) Tämä 0,72 on kuitenkin vain 27% Suomen vastaavasta määrästä. V. 2015 heillä oli CT laitteita n. 50% ja neurologeja sekä neurokirurgeja 1/6 siitä kuin Suomessa per väestö. USA:ssa puolestaan on paljon MRI –laitteita –ja alan lääkäreitä. Eri väestöryhmien kohdalla saatavuus kuitenkin vaihtelee suuresti. Tällöin myös taudin toteamisen todennäköisyys vaihtelee jo pelkästään laitteisiin pääsyn vuoksi puhumattakaan asiantuntevan lääkärin luokse pääsyn suhteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että aivokasvainten toteamismahdollisuuksissa on suuria eroja jo länsimaissa puhumattakaan muualla. Tämä ero ilmenee helposti kasvainten ilmaantuvuudessa. Kasvain ei tilastoidu ellei sitä todeta!
AIVOKASVAINTEN LUKUMÄÄRISTÄ (keskimäärin vuodessa uusia kasvaimia 100 000 henkeä kohti)
Suomen syöpätilastojen mukaan todettiin NAISILLA ikään suhteutetusti uusia aivokasvaimia viime vuosituhannen puolella (1994-1998) 18.3/ 100 000 ja 2014-2018 19.96/100 000 per vuosi. Vuosina 1999-2003 vastaava luku oli 20.76 ja 2004-2008 puolestaan 21.19.
MIESTEN kohdalla on aivokasvainten ilmaantuvuudessa hienoista nousua, muttei merkittävää. Vuosien 1994-1998 ilmaantuvuudesta 15.18 nousua vuosien 2014-2018 16.26:een. Kuitenkin v. 2018 esimerkiksi ilmaantuvuus oli 15.17, joka on alempi kuin 1994-1998 keskimäärin.
Todettujen uusien kasvainten kokonaislukumäärä on lisääntynyt, mutta se johtuu siitä, että kansalaisia ja seniorikansalaisia on enemmän, joten kasvaimia todetaan myös enemmän.
Aivokasvainten hoitotulokset ovat parantuneet. Hyvänlaatuisia aivokasvaimia (=**meninge-oomia, kts. alla) todetaan enemmän. Väestö on vanhempaa; esim ≥65 vuotiaita oli v.2018 1,6 kertainen määrä verrattuna vuoteen 2000. V. 2000 oli ≥65 vuotiaita 777 150 ja v. 2018 puolestaan 1 208 442; kts. taulukko edellä.) Näistä syistä aivokasvaimen sairastaneita tai aivokasvainta sairastavia on enemmän. Suomessa oli v. 2018 lopussa 12 855 henkilöä, joilla on ollut tai on aivokasvain. V. 2000 lopulla vastaava luku oli 7365 eli nyt 4741 enemmän. Tämä luku liittyy siis tarkempaan toteamiseen, parempiin hoitotuloksiin ja ikääntyvään väestöön, ei lisääntyneeseen ilmaantuvuuteen.
Voimme päätellä, että iän mukainen RISKIMME SAIRASTUA AIVOKASVAIMEEN EI OLE LISÄÄNTYNYT ainakaan viimeiseen 20 vuoteen. Tavallinen kansalainen voi siis huokaista helpotuksesta. Valitettavasti aivokasvaimet eivät ole myöskään vähentyneet.
Ohessa Suomen syöpärekisterin tiedoista koottu taulukko kiinnostuneille:
| Suku-puoli | 5v jakso, paitsi 2018 vielä erikseen | Todettuja aivokasvaimia (kokonaislukumäärä) | Uusia kasvaimia keskim. /100 000/v; ikä-vakioitu (Suomi 2014) * |
| Naiset | 1994-1998 | 2245 | 18.31 |
| Naiset | 1999-2003 | 2645 | 20.76 |
| Naiset | 2004-2008 | 2844 | 21.19 |
| Naiset | 2009-2013 | 2852 | 20.30 |
| Naiset | 2014-2018 | 2944 | 19.96 |
| Naiset | V. 2018 | 603 | 19.95 |
| Naiset **mening. | 2014-2018 | 1478 (1478/2944= 50%) | 10.09 |
| Miehet | 1994-1998 | 1546 | 15.18 |
| Miehet | 1999-2003 | 1724 | 16.41 |
| Miehet | 2004-2008 | 1851 | 16.14 |
| Miehet | 2009-2013 | 1991 | 16.35 |
| Miehet | 2014-2018 | 2111 | 16.26 |
| Miehet | V. 2018 | 404 | 15.17 |
| Miehet **mening. | 2014-2018 | 561 61/2111=27%) | 4.35 |
*suhteutettuna v. 2014 väestön ikäjakaumaan, jotta eri vuosikymmeniä voidaan vertailla
**meningeoomat on esitetty vuodelta 2018 erikseen. Ne ovat yleensä hyvänlaatuisia aivokalvokasvaimia, joita on enemmän naisilla; monet oireettomia ja pieniä